Tämä sivusto käyttää evästeitä. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää kohdasta Evästeet.
Vuonna 1919 Artturi Korvenranta (s. 1898, k. 1983) osti ja haki Terijoelta hirsihuvilan samalle tontille, jolle hän oli jo rakentanut verstaan. Huvilasta tuli myöhemmin Korvenrannan perheen asuinrakennus, ja vaikka taloa on sittemmin laajennettu, alkuperäinen huvila elää edelleen rakennuksen sisällä. Näin Artturi kuvaili hirsihuvilan hankkimista:
”Nää, jotka minä ja Vilho ostettiin, ol saksalaisten, ja niin paljo uudet, että ei ollu viäl lukkojakaan ovis. Myö tiettiin, että siäll ei oo yhtää miähiä paikall koko Kellosalmell. Se ol Kellosalmen pysäkki, vaikk Terijoeksha sit sanottii. Myö vietiin kaksi hevost, ja meittiä ol vissii viis miästä siäl kaikenkaikkiaa mukana, että saatii suoraa vaunuu lastattua. Myö purettii ja lastattii ja tuotii junal tänne Järvelää. Mut niinku sanottu, ei se mikää kannattava yritys ollu, mut kaikkia tyhmyyksiähä sit tehrää.”
Vuonna 1923 Artturi ja Lempi (s. 1899, k. 1979) menivät naimisiin ja saivat tiiviiseen tahtiin kuusi lasta. Mansikka-Ahon tontti, jolla perheen kotitalo, verstas ja linja-auton korien metalliosien valmistamiseen tarkoitettu paja sijaitsi, ostettiin omaksi vuonna 1924. Korvenrannan perheen lapset kasvoivat tehtaalla leikkien ja myös Lempi höyläsi karmeja aina kun kotitöiltä ehti. Samoihin aikoihin Artturi osti ensimmäisen oman autonsa ja ajoi Kärkölän ensimmäisen ajokortin, perimätieto kertoo.
1920-luvulla Korvenrannan puinen tehdasrakennus paloi maan tasalle kahteen otteeseen. Tuohon aikaan paloturvallisuuden standardit olivat matalat, ja puurakenteet olivat erityisen alttiita palovahingoille. Vuonna 1928 rakennus tuhoutui toisen kerran, jolloin tilalle rakennettiin tehdas tiilistä. Näin näkemäänsä muisteli Mauno Virtanen:
”Tehdasrakennuksessa syttyi tulipalo vuonna 1928. Minun muistikuvani mukaan tulipalo roihusi kiirastorstain iltana. Lumi oli silloin jo sulanut täysin kaikkialta, mutta kun pitkäperjantain aamuna heräsin, oli maa jälleen lumesta valkeana”.
Sota-aikana tuotanto oli hiljaisempaa, valmistettiin mm. puukenkiä sotavangeille. Sodan jälkeen jälleenrakennusaikana tarvittiin taas varsinkin rakennuspuusepäntuotteita, ovia ja ikkunoita. Sahatavaralle oli kysyntää ja tehtaan viereen rakennettiin sahalaitos.
Vuonna 1951 Korvenranta toimitti puutavaran Linnanmäen legendaariseen vuoristorataan. Puut valikoitiin lähiseudun metsistä ja kaadettiin tavallista pidemmiksi tukeiksi. Piirut, lankut ja soirot toimitettiin valmiisiin mittoihin katkottuna päivittäisinä toimituksina työmaalle. Tehtaalla valmistettiin edelleen juomakoreja, huonekaluja, ovia ja ikkunoita.
Vuonna 1958 tehdas siirtyi Risto ja Seija Korvenrannan omistukseen.
Ovien ja ikkunoiden valmistus hiipui, sahaustoiminta lopetettiin, ja tuotanto siirtyi myymäläsisustuksiin ja verhoiltujen kalusteiden runkojen valmistukseen.
Kantaravintolat Oy:lle alettiin tehdä ravintolasisustuksia ympäri Suomea, aloittaen Järvelän omasta kantakrouvista. Perheen lomamatkat ajoitettiin niin, että samalla reissulla voitiin käydä ottamassa mittoja rakennuksilla.
Hotelli- ja ravintolakalusteiden valmistus jatkui edelleen Kantaravintoloiden ketjun laajentuessa. Enenevissä määrin lisääntyi myös yhteistyö muiden yritysten kanssa. Sohvanrunkoja valmistettiin lahtelaiselle Peem Oy:lle ja kalusteosia Martela Oy:lle. Martelan kanssa lähes viisi vuosikymmentä kestänyt asiakassuhde jatkuu edelleen.
Tuotepaletti säilyi samana kuin 70-luvulla. Uutena asiakkaana Sotka Oy:lle toimitettiin kalusteita Cumulus -ketjun hotelleihin. Vuonna 1985 hotellikalusteita toimitettiin Mongoliaan asti. Samana vuonna yritys muuttui osakeyhtiöksi jonka osakkaina toimivat yrityksen kolmas sukupolvi eli Riston ja Seijan lapset; Kari, Petri, Arto, Jyrki, Pirjo ja Jarkko.
Ensimmäinen tietokoneohjattu CNC-työstöasema otettiin käyttöön 1990. Hankinta mahdollisti kilpailukykyisen tuotannon ja yritys selviytyi lamasta. Tällä vuosikymmenellä alkoi myös tärkeä yhteistyö Avarte Oy:n ja Yrjö Kukkapuron kanssa. Nyt kaikki tuotanto oli alihankintaa muille alan yrityksille.
Tehdaskiinteistöä laajennettiin kahteen otteeseen vuosikymmenen aikana.
Korvenranta suunnitteli ja valmisti toimistokalusteet Koskisen vaneritehtaan toimistoon. Projektista alkoi vanerin jatkojalostus Koskisen asiakkaille ympäri maailmaa. CNC-työstöllä saatiin nostettua vientiin menevän vanerin jalostusastetta. Tehdasta laajennettiin rakentamalla, mutta lisäksi vuonna 2005 ostettiin viereinen yli 3000 m² teollisuushalli ja siihen liittyvä maa-alue.
Nykypäivänä yritys tekee sopimusvalmistajana kalusteita ja kalustekomponentteja, projektikalusteita sekä CNC-työstöä.
Vuosittain on investoitu uuteen tehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään tekniikkaan. Viime vuosien merkittävimpiä töitä ovat olleet mm. DNA-kaupan kalusteiden valmistus, sekä edelleen jatkuva hoitotilakalusteiden toimittaminen Plandent Oy:lle.
Kaikki Korvenrannan sisarukset ovat edelleen mukana yrityksen toiminnassa – nykyään jo neljännen sukupolven tukemana.