Tämä sivusto käyttää evästeitä. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää kohdasta Evästeet.

Sulje
hae

Korvenranta 100v

Ammattimaista puun työstämistä jo neljännessä sukupolvessa.

Lue lisää

Yritys

Korvenranta on luotettava, reilu ja joustava puutyöstön ammattilainen.

Lue lisää

Tuotanto

Valoisat toimitilat, osaavat ammattilaiset ja terävät terät. Valmistamme ja myymme tuotteitamme alihankintana useille yrityksille. Toimintamme perustuu erinomaiseen asiakastyytyväisyyteen ja luotettavuuteen asiakassuhteissa. Tiivis yhteistyö asiakkaiden kanssa ja pitkäaikaiset asiakassuhteet o...

Lue lisää
100v alasivu kuva
Jaa sivu
Share

100 vuotta historiaa

Ammattimaista puun työstämistä jo neljännessä sukupolvessa.

 

1919

Vuonna 1919 Artturi Korvenranta (s. 1898, k. 1983) osti ja haki Terijoelta hirsihuvilan samalle tontille, jolle hän oli jo rakentanut verstaan. Huvilasta tuli myöhemmin Korvenrannan perheen asuinrakennus, ja vaikka taloa on sittemmin laajennettu, alkuperäinen huvila elää edelleen rakennuksen sisällä. Näin Artturi kuvaili hirsihuvilan hankkimista:

”Nää, jotka minä ja Vilho ostettiin, ol saksalaisten, ja niin paljo uudet, että ei ollu viäl lukkojakaan ovis. Myö tiettiin, että siäll ei oo yhtää miähiä paikall koko Kellosalmell. Se ol Kellosalmen pysäkki, vaikk Terijoeksha sit sanottii. Myö vietiin kaksi hevost, ja meittiä ol vissii viis miästä siäl kaikenkaikkiaa mukana, että saatii suoraa vaunuu lastattua. Myö purettii ja lastattii ja tuotii junal tänne Järvelää. Mut niinku sanottu, ei se mikää kannattava yritys ollu, mut kaikkia tyhmyyksiähä sit tehrää.”

1923

Vuonna 1923 Artturi ja Lempi (s. 1899, k. 1979) menivät naimisiin ja saivat tiiviiseen tahtiin kuusi lasta. Mansikka-Ahon tontti, jolla perheen kotitalo, verstas ja linja-auton korien metalliosien valmistamiseen tarkoitettu paja sijaitsi, ostettiin omaksi vuonna 1924. Korvenrannan perheen lapset kasvoivat tehtaalla leikkien ja myös Lempi höyläsi karmeja aina kun kotitöiltä ehti. Samoihin aikoihin Artturi osti ensimmäisen oman autonsa ja ajoi Kärkölän ensimmäisen ajokortin, perimätieto kertoo.

1934

1920-luvulla Korvenrannan puinen tehdasrakennus paloi maan tasalle kahteen otteeseen. Tuohon aikaan paloturvallisuuden standardit olivat matalat, ja puurakenteet olivat erityisen alttiita palovahingoille. Vuonna 1928 rakennus tuhoutui toisen kerran, jolloin tilalle rakennettiin tehdas tiilistä. Näin näkemäänsä muisteli Mauno Virtanen:

”Tehdasrakennuksessa syttyi tulipalo vuonna 1928. Minun muistikuvani mukaan tulipalo roihusi kiirastorstain iltana. Lumi oli silloin jo sulanut täysin kaikkialta, mutta kun pitkäperjantain aamuna heräsin, oli maa jälleen lumesta valkeana”.

ylös